Mikä sai tuhansien lähtemään pitkälle taipaleelle kohti tuntematonta mannerta, kenties huhupuheiden varassa? Mitkä asiat vakuuttivat suomalaiset siitä, että vuosien työ Amerikassa olisi kaiken vaivan arvoista?
Lähtökohtia valottavat monet aikakauden teokset, kuten 1950-luvulla New Yorkissa julkaistu, ammattiyhdistyksien historiasta kertova Pioneers of Labor -kirjanen. Sen siirtolaisuutta käsittelevässä osuudessa kerrotaan näin, suomennettuna:
”Siirtolainen ammattiyhdistysten rakentajana
Kuten kaivostyöläisten, terästyöläisten, tekstiilityöläisten, autotehtaiden työntekijöiden ja kutojien tarinat meille kertovat, ovat siirtolaiset olleet suuressa roolissa Amerikan rakentajina. Mikäli meillä vain olisi tilaa, kertoisimme myös yhtä lailla dramaattisia tarinoita koneistajista, painotyöläisistä, kuljettajista, sekä rakennusalalta, rautateiltä ja merenkulusta. Nämä maillemme rantautuneet ihmismassat – jopa 40 miljoonaa viimeisen sadan vuoden aikana – eivät kutsuneet itseään valmiiseen pöytään. He olivat valmiita nähdäkseen vaivaa kattaakseen pöydän itselleen, valmistaakseen sen mitä Amerikan runsaus on tänään. Ilman siirtolaisuutta ja näitä miljoonia ahkeria ihmisiä, rajojen uudelleen vetämiseen, maanviljelyyn, kaivosten kaivamiseen, rautateiden ja kaupunkien rakentamiseen olisi mennyt vuosisatoja. Me kaikki yhdessä olemme tehneet Amerikasta maailman mahtavimman maan – me kaikki amerikkalaiset!
Rakentaessaan Amerikkaa, siirtolaiset olivat myös suuressa roolissa ammattiyhdistysten rakentamisessa. Mittavimpien siirtolaisvuosien aikana järjestäytyminen sai valtaa ja yhä useampi yhdistys selvisi näihin päiviin saakka. Määrätietoisuus, lojaalius ja vapauden halu oli siirtolaisille luontaista. Kerratkaamme siirtolaisuuden syitä.
– Vapauden kaipuu. Kautta 1800-luvun pitkälle 1900-luvulle, moni Euroopan kansoista oli alistettu. Irlantilaiset olivat Britannian mahdin alla. Itämeren kansat – suomalaiset, liettualaiset, latvialaiset, virolaiset – olivat kaikki tsaarin vallan alla. Juutalaisia kansoja vainottiin ja rajoitettiin mitä suurimmassa määrin. Itäeurooppalaisia, eli unkarilaisia, slovakialaisia, serbejä, sloveeneja ja kroatialaisia hallitsi Itävallan imperiumi. Kreikkalaiset ja armenialaiset olivat ottomaanivallan alistamia. Miljoonat ihmiset kärsivät sosiaalisesta, poliittisesta, uskonnollisesta sekä taloudellisesta diskriminoinnista, ja niinpä he tulivat tänne meidän rannoillemme.
– 1800-luku oli suuren sosiaalisen myllerryksen aikaa. Mahdottomat elinolot saivat aikaan vallankumouksia. Mikäli ne epäonnistuivat, sadat tuhannet käänsivät katseensa Amerikkaan voidakseen elää haluamaansa elämää. Siirtolaisia tuli aalloittain Saksasta vuoden 1848 jälkeen, Italiasta vuoden 1861 jälkeen, Venäjältä vuoden 1905 jälkeen ja niin edespäin.
– Mahdollisuuksien kaipuu. Vanhan maailman kankea luokkajärjestelmä ja sen yhä vallitseva feodaalisuus tekivät kyvykkäällekin ihmiselle vaikeaksi edetä elämässään. Amerikka edusti mahdollisuuksien vapautta.
[…]
Maahamme muuttanut ottaa demokraattiset tavoitteensa ja amerikkalaiset perinteet vakavasti – monesti vakavammin kuin täällä syntynyt. Siirtolaisille Amerikka edusti toiveita ja lupauksia, ja heillä oli halu tehdä uudesta kodistaan unelmiensa mukainen. Heille kansalaisoikeuksien kieltäminen edusti samaa tyranniaa, kuin minkä he olivat jättäneet taakseen.
Viime vuosien aikana miljoonat ihmiset Euroopassa ovat käyneet läpi helvetin. Lamat, sodat, diktaattorit, kaikki maksoivat suuresti ihmishengissä mitattuna. Tuhansia kodittomia ja mierontielle joutuneita on tullut Yhdysvaltoihin vuoden 1945 jälkeen. Voit kohdata heitä siellä täällä, tehtaassa tai naapurustossa. He voivat puhua kehnoa englantia, heidän tapansa voivat tuntua aluksi oudoilta. Mutta muista – he ovat pioneereja jotka auttavat rakentamaan entistä suurempaa, tulevaisuuden Amerikkaa!”
