Opettaja Abraham Björck syntyi verosepän poikana Kaustisella 12.1.1849. Hän opetteli jo nuorena poikana urkujen soittoa ja toimi Kaustisen kirkossa virkaatekevänä urkurina, kunnes lähti Jyväkylään seminaariin opiskelemaan kansakoulunopettajaksi 17-vuotiaana itse Suomen koululaitoksen isän Uno Cygnaeuksen johdolla. Valmistuttuaan Björck sai ensimmäisen opettajan paikkansa Perniön kunnan kirkonkylän koulusta läheltä Saloa 1872. Siellä hän toimi myös virkaatekevänä urkurina Särkisalon eli Finnbyn kirkossa. Björck muutti …
Herätyksiä ja nukkunhen rukouksia
Evankeliset nuorisoliitot 100 vuotta Kaustisella 2016. Herätyksen ajat ovat olleet kirkon historiassa aikoja, jolloin isommat joukot ovat tulleet Jumalan puhuttelemiksi. Kaustisella evankelisen herätyksen tuulet puhalsivat jo 1800-luvun lopulla, jolloin kirkkoherrana vaikutti Kristian Sjöblom. Herätyksille ominainen järjestäytyminen – tässä tapauksessa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) kanssa – tapahtui Kaustisella vuonna 1916. Taustalla vaikutti epäilemättä kirkkoherra K. G. Wikströmin väkevä sananjulistus, joka piti …
Kaustisen paanutalkoot 2012-2014
Kaustisen paanutalkoot 2012-2014 – vuosisadan rakkaustarina Keväällä 2016 ilmestyneessä Suomen kauneimmat kirkot -kirjassa on kuva Kaustisen kirkosta. Kirkonrakentajien muistomerkin suunnalta otetussa kuvassa uudet paanukatot hohtavat kauniisti. Noin 35 000 talkootyönä veistettyä ja tervattua paanua kertovat siitä, etteivät Kaustisen kuntavaakunassa kuvatut viulu ja naularistit ole menneisyyttä. Monipuolisen kansanmusiikkiperinteen tavoin myös kirkonrakentaminen on tätä päivää. ”Kuorikoskien helmen”, kirkonrakentajasuvun kotikirkon ja tapulin viimeisin kattoremontti …
Kaustisen seurakunta 150 vuotta juhlaesitelmä.
Esitelmä Kaustisen seurakunnan 150-vuotisjuhlassa Kaustisen kirkossa 30.10.2016. Tekijä: fil. tri, rovasti Raimo Aspfors KAUSTINEN – KAPPELISTA ITSENÄISEKSI SEURAKUNNAKSI Ennen seurakunnan itsenäistymistä vuonna 1866 Kaustinen oli toiminut kappeliseurakuntana lähes 100 vuotta. Kirkollisen toiminnan kannalta täällä Kaustisella merkittävä ajankohta oli syyskuun 12 päivä vuonna 1776, kun valtakuntamme silloinen päämies Kustaa III allekirjoitti kuninkaallisella sinetillä varustetun armollisen päätöksen, jossa kaustislaisten anomukseen kirkon rakentamisesta …
Kirkko, Kaustinen
Kaustislaiset joutuivat tekemään kirkkomatkansa 1400-luvulla Pietarsaareen. Kaarlelaan rakennettiin kirkko 1489-94, mutta kirkkomatka oli edelleen yli 50 kilometriä. Veteliin (Yliveteliin) rakennettiin kirkko 1639, ja samoin aikoihin alettiin kirkon rakennus myös Kaustiselle. Hanke kuitenkin raukesi asiaankuuluvan luvan puuttumiseen. Kaustislaiset ehtivät kuitenkin rakentaa muutamia hirsikertoja. Erään säilyneen runon mukaan ”kirkko siirrettiin Veteliin”. Siitä ajasta lähtien jäljelle jäi nimi Kappelinkangas. Vuonna 1738 Vetelin kappalaisen …
- Page 1 of 2
- 1
- 2