”Nuorisoseuraliike on 1880-luvulla Etelä-Pohjanmaalla syntynyt ja sieltä myös muualle Suomeen levinnyt nuorison kansansivistysliike. Alkuvaiheessa nuorisoseuraliike painotti tiedollisen sivistyksen lisäämistä. Nykyisin painopisteitä ovat yhteisöllisyys, sosiaalisten taitojen oppiminen, suomalaisen kulttuurin vaaliminen sekä kansainvälisyys.” Wikipedia
Köyhäjoen nuorisoseuran alkuvaiheista on säilynyt kansiollinen erilaisia dokumentteja. Kansio on nähtävissä Kaustisen kotiseutumuseossa. Pöytäkirjoja, kirjeitä (myös lähetettyjä kirjeitä), kiertokirjeitä, kaupallisia kirjeitä, urheilutuloksia ja kerholehtiä on kaikkiaan n. 200 kpl. Näistä dokumenteista, ja Heikki Känsäkankaan paikallishistorian tuntemuksesta, on syntynyt aika hyvä käsitys seuran alkutaipaleesa ja jonkin verran myös naapurikylien nuorisoseuroista, sekä kiertokirjeistä Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran toiminnasta.
Dokumenteista näkyy, että toiminta on keskittynyt iltamien- ja urheilukilpailujen järjestämiseen, raittiustyöhön ja erilaisiin valistuskursseihin. Kerholehdet, joita aineistossa on 5 kappaletta, tarjosivat runoista, tarinojen kirjoittamisesta ja kuvataiteesta kiinnostuneille mahdollisuuden toteuttaa taiteellisia taipumuksiaan.
Nuorisoseuran toimintaa oli Köyhäjoella ehkä jo 1800-luvulla, mutta toiminnasta kertovia pöytäkirjoja löytyy vasta 1910-luvulta alkaen. Keskusseuralle lähetetyn toimintakertomuksen, päivätty 27.11.1924, perusteella perustamisvuosi on ollut 1903.
Nuoret halusivat kokoontua, ja tansseja pidettiin taloissa mm. Leander Känsäkosken talossa. Kesäisin tietysti kokoonnuttiin ulkona esimerkiksi Hautasaarella. Tätä kokoontumispaikkaa nimitettiin Lemmenkukkulaksi (tunnetaan myös ”Vanhan koulun” paikkana). Kolalle oli rakennettu tanssilava, joka sijaitsi Palokankaalla.
Nuorisoseuran toiminta oli 1920-luvulla jo aika vilkasta; järjestettiin iltamia, pidettiin kokouksia ja kerhoja. Kerhossa toimitettiin lehtiäkin mm. Orvokki (toim. Reino Kykyri), Kerho (toim. Ester Känsäkoski), Kerho3 (toim. Ahti ja Kauno Anttila), Kerho4 (toim. Kaino Pesola ja Alli Koskinen), Kerho5 (toim. A. Linna ja K. Penttilä). Iltamissa oli ohjelmaa; esimerkiksi runoja ja ”näytöskappaleita”. Lopuksi tietysti tanssittiin. Puheenjohtajina olivat muiden muassa Jalo Penttilä, Kauno Anttila ja Juhani Myllymäki. Opettaja Lauri Hannikainen (opettajana 1921- 1923) oli esimerkillisen aktiivinen toimija kylällä. Hänen ollessa nuorisoseuran esimiehenä teki Köyhäjoen nuorisoseura ehdotuksen pitäjän muille nuorisoseuroille pitäjänmuseon perustamisesta. Seuran esimiehenä toiminut Tiehaaran kauppias Kaarlo Laine oli myös monessa mukana.
Maamiesseuran perustaminen 1900-luvun alkupuolella vilkastutti kylän toimintaa monella tapaa. Yhdessä nuorisoseuran kanssa alettiin puuhata seurojentaloa. Puutavaraa kerättiin lahjoituksina kylältä ja rakennustalkoita pidettiin ahkerasti. Komea kaksikerroksinen seurantalo valmistui vuonna 1926. Se sijaitsi nykyisen Mäntymajan kohdalla.
Köyhäjoen nuorisoseurantalo. Kuva Heikki Känsäkangas
Nuorisoseurantalon rakennustyömaa. Kuva Heikki Känsäkangas
Seuran papereista löytyy myös tuntemattoman ”arkkitehdin” suunnitelma seuraintalosta, joka ei aivan vastaa toteutunutta rakennusta. Suunnitelmassa on kaksikerroksinen, taitekattoinen rakennus kattoikkunoineen. Suunnitelman tärkein anti lienee ollut rakennukseen tarvittavan puutavaran määrän arviointi.
Nykyisin kylätalomme Mäntymajan toiminnasta vastaa Köyhäjoen Kyläyhdistys. Talo rakennettiin perinteisesti talkoovoimin ja valmistui vuonna 1969. Mäntymaja eli huippuvuosiaan 1970-luvun alkupuolella, jolloin se oli yksi suosituimpia tanssipaikkoja Keski-Pohjanmaan alueella. Mäntymajaa on laajennettu ja kunnostettu monta kertaa ja nykyisin siellä on monenlaista toimintaa ympäri vuoden. Se toimii koululaisten liikunta- ja kerhotilana. Myös kokouksia ja juhlia järjestetään, ja kesäisin talo on suosittu hääjuhlapaikka. Kansalaisopiston piirit toimivat talviaikaan; esimerkiksi näytelmäpiiriä on pidetty Mäntymajalla jo yli 20 vuotta. Vapaamuotoisia harrastuspiirejä on iltaisin; on muun muassa miesten jumppaa, lentopalloa ja sählyä.
Nuorisoseuran papereista löytyviä mielenkiintoisia asioita
Yhteydenpito naapuriseurojen, aluepiirin ja Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran, ns. keskusseuran, välillä on ollut vilkasta. Vuoteen 1924 Köyhäjoki on saanut kirjeitä Vetelinjokilaakson aluepiiriltä. Vuonna 1924 kirjeitä on tullut Vetelinjokilaakson ja Kaustisen aluepiireiltä. Vuonna 1925 kirjeitä on tullut pelkästään Kaustisen aluepiiriltä. Siirtyminen omaan aluepiiriin on siis tapahtunut vuoden 1924 aikana.
Kun omaa seurataloa ei vielä ollut, seurojen välinen kirjeenvaihto koski yleensä iltamakutsuja tai tilanvuokrausta iltamien pitoa varten. Kaustisella naapuriseuroja olivat Kaustisen Alapään, Kirkonkylän ja Ylimetsäkylän nuorisoseurat, Vetelissä kirkonkylän, Räyringin, Patanan ja Pulkkisen nuorisoseurat.
Mielenkiintoisia dokumentteja ovat esim. keskusseuran kesäjuhlien ohjelma vuodelta 1924, jossa on mm. musiikkia ja urheilua sekä hilpeyttä herättävä Suomen naisten kansallisliiton siveellisyyskomitean kirje. ”Graafista kauneutta” voi löytää Kaustisen Pohjanveikkojen sihteerin Wiljami Niittykosken vastauskirjeestä kyselyyn urheiluseuraan liittymisestä.
Dokumenttien joukosta löytyy myös paperilappuset, jossa seuran jäseniltä on kysytty: ”Onko nuorisoseuran jäsenen valittava rajoitetussa määrässä huvitella, ja jos on niin missä muodossa” Vastauksia oli useita, joista yksi on otettu mukaan tämän tekstin linkitetyssä liitteessä.
Monien kirjeiden allekirjoittajat ovat myöhemmin olleet erilaisissa kunnallisissa, jopa valtiollisissa luottamustehtävissä. Nuorisoseuraliike on toiminut kasvualustana yhteisten asioiden hoitamiseen.
Tähän juttuun on kerätty löydetyn aineiston milenkiintoisimipa kohtia. Tästä voit selata koko aineistoa.
Heikki Känsäkangas
Terttu Känsäkangas
Aulis Kaunisto
Lähteet
Kotiseutumuseossa oleva Köyhäjoen nuorisoseuran kansion paperit vuosilta 1912-1930.
Heikki Känsäkankaan paikallishistorian tuntemus ja kotiarkisto