Metsäpäällikkö Matti Verneri Penttilä syntyi Kaustisella 29.4.1900. Hän kuoli Heinolassa 26.3.1988.
Verneri Penttilä seurasi isäänsä Matti Matinpoika Penttilää sekä ammatissa että harrastuksissa. Maanviljelijä-isä oli metsä- ja uittopäällikkönä Kaustisen Köyhäjoen ja Perhon alueilla, ja poika opetteli metsäasioita isänsä matkassa pienestä pitäen.
Samoin hän seurasi isäänsä Kaustisen torvisoittokunnassa, jossa isä oli soittanut b-kornettia ensimmäisestä kokoonpanosta alkaen jo vuodesta 1897.
Verneri Pentilä oli serkkunsa Jalmari Penttilän tavoin muutaman kuukauden Korsholman sotilassoittokunnan opissa vapaussodan aikaan ja osallistui myös sotatoimiin Tampereen valtauksessa. Sotaväkiaikana 1922-23 hän soitti Valkoisen Kaartin soittokunnassa Helsingissä.
Sittemmin Penttilä oli yhdessä Toivo Varilan kanssa Kaustisen soittokunnan kantava voima ja johtajanakin 1930.luvun alussa.
Penttilä kävi Evon metsäkoulun ja jatkoi Kotkan sahateollisuuskoulussa, harjoitteli Kaustisen sahoilla ja päätyi Heinolan Faneritehtaan poalvelukseen. Ensin työpaikka oli piirimiehenä Keski-Suomessa ja sitten vuodesta 1937 Heinolassa metsäpäällikkönä.
Penttilä oli vuoteen 1965 vastuullinen puutavaranhankkija konsernissa, johon kuuluivat Heinolan Faneritehtaan lisäksi Heinolan saha- ja kuitulevytehdas, Pyörä- ja puuteolisuus Oy, Oy Exelsior Ab, Laiivayhtiö Zachariassen & Co, Laatokan Puu Lahdenpohjassa (myöhemmin Viipurin faneritehdas Lappeenrannassa), Kausalan Saha ja Uudenkaupungin saha.
Sota-aikana Penttilä toimi ammuslataamon apulaisjohtajana ja puutavara-alan sotatarviketoimitusten johdossa Heinolassa.
Penttilän harrastuksiin kuuluivat musiikki, metsäurheilu ja vapaussoturien järjestötoiminta. Penttilälle myönnettiin ansioistaan Suomen Puumiesten kultainen ansiolevy nro 8, Metsäurheilun kultainen plaketti nro 4, ja Vapaussoturien Huoltosäätiön kultainen plaketti Itä-Hämeen piirissä.
Verneri Penttilän puoliso oli Kristiina Tunkkari, joka oli syntynyt Vetelissä 8.1.1898 ja kuoli Heinolassa 18.12.1993.
(Keskipohjalaisia elämäkertoja 1995, Simo Westerholmin artikkelin editoinut Pekka Kivelä 2020.)
