Maanviljelijä Juho Viljami Pesola syntyi Kaustisella 21.1.1872. Hän kuoli Kokkolassa 19.5.1949.
Viljami Pesola vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kaustisella. Monen keskipohjalaisen tavoin hän lähti 1890-luvulla suuren muuttoaallon aikana työn perään Yhdysvaltoihin, jossa hän myös avioitui. Vuonna 1891 hän matkusti Wyomingin osavaltiossa sijaitseville hiilikaivoksille, joilla työskenteli myös hänen isänsä ja veljensä.
Viikon kestäneellä junamatkalla Pesola tutustui toiseen keskipohjalaiseen Oskari Tokoihin, joka kirjasi tapahtuman omiin muistelmiinsa.
Vuosisadan vaihteessa pariskunta muutti takaisin Kaustiselle, jossa ensimmäinen vaimo kuoli. Seuraavana vuonna uudelleen avioiduttuaan Viljami Pesola muutti Kokkolan Linnusperälle täysin ruotsinkieliselle seudulle. Täältä he muuttivat myöhemmin Torkinmäelle. Sieltä Pesola hankki maata, jonka myi asuntotonteiksi. Tätä aluetta ryhdyttiin kutsumaan myöhemmin Pesolan kaupungiksi.
Pesola hankkiutui suomenkielisten orastavaan yhdistystomintaan, jossa hänet heti valittiin vastuullisiin tehtäviin. Vuonna 1911 hän oli perustamasa Alkulan kansakoulua, jonka johtokunnassa hän toimi puheenjohtajana 1916 ja 1919-26. Koulu syntyi kovan kamppailun jälkeen. Kunta vastusti perustamista, mutta senaatti määräsi, että kuntaan on perustetava suomenkielinen koulupiiri.Vuokratilojen jälkeen ajanmukainen koulurakennus valmistui 1922.
Pesola oli Kokkolan pitäjän suomenkielisen maamiesseuran ensimmäinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. Seura järjesti kursseja, kilpailuja ja yhteisostoja. Sen aloitteesta kunnan suomenkielisia maatilatalouksia varten perustettiin yhdistykset karjanjalostusta ja -tarkastusta varten sekä hevosjalostusta varten. Pesola oli mukana myös Kesski-Pohjnamaan osuuskaupan syntyvaiheessa ja perustamassa KPO:n Kokkolan toimipistettä.
Pesola oli toimekas suojeluskunnan jäsen ja vuoden 1918 sodassa hän osallistui Kokkolan valtaukseen.
1930-luvulla Viljami Pesola kuului Suomenn Lukon kannattajakuntaan, ja hänet valittiin Kaarlelan edustajaksi Lapuanliikkeen kannattajien suureen kokoukseen Lapualle 1930, Samana vuonna hän oli ehdokkaana kokoomuspuoleen ehdokkaana presidentin valitsijamiesten vaalissa.
Viljami Pesola oli naimissa Maria Lyydia Matintytär Köyhäjoen kanssa ja leskeksi jääätyään toisessa avioliitossa Alina Aapontytöär Penttilän o.s. Känsälä kanssa
(Keskipohjalaisia elämänkertoja 1995, Veikko Pohjosen kirjoituksen editoinut Pekka Kivelä)