Kaustinen, Jylhä. E. Isohanni, toiminnanjoht. s. 1914
Kertoja Väinö Timonen, mv. s. 1897 Kaustisen Jylhässä
Joku äijä se on ollu sitte sieltä Salonkylästä. Soli semmonen heittiö. Ko ne siihen aikhan kävi Pietarisa töisä, niin soli sielä tehenny kaikkia semmosia kolttosia sitte. Venäläiset, ko noli semmosia varkhaita, niin silloli ollu posliinin palasia, vaatepushin koonnu, ja soli ajannu vossikalla ja helistelly näin. No, noli luullu, että sillon rahapussi ja ajattannu issiihän sielä kauan aikaa.
Viimen hän kylläinty siihen ajattamishen, niin soli sanonnu niille vossikoille, että hän lähtee käymhän sielä ja että hän jättää tämän pussin tähän, viissi sitä fölijyshän pitää. Meni johonku huonhen nurkan taate ja sieltä kasso, niin sillon venäläiset oli lyönny hevosiihan sitte ja ajanhet. Luulivat, että hällon rahapussi, ajanhet niin jumalattomasti. Ja ei sielä ollu, ko niitä posliininpalasia.
Kerran soli sitte tuumannu, että nyt menhän Venäjän kirkhon ja soli sanonnu niille toisille työmiehille, että teirät sieltä ajethan pois ja vielä jälijet laasthanki, mutta hän saa olla. Ja sitte ko noli lähtenny sinne kirkhon, niin soli leikannu housut tuolta takaa halaki ja menny eellä sinne kirkhon ja pukannu syvhän ja tehenny niitä ristinmerkkejä ja ollu kovasti harras.
Ja näitä toisia miehiä rupes naurattahan, ko se siinä eellä pyllisteli ja housut rikki. Niin noli äijä tuotu poijes ja vielä laastu jälijet. Että sillä oli tuomosia kaiken mailman kujheita.
Ja soli tullu niin rohkiaks, että meni sitte sielä Venäjän kirkosa sinne kaikkein pyhimphänki, josa ei saa pappika käyrä ko kerran vuoresa. Sielä vain plaraillu niitä kirijoja ja solis saannu siittä tappotuomion, mutta noli saannu täältä Kaustiselta jonkulaisen toristuksen, että sei oo ihan oikeen tuomonen täysi normaali, että siinon vähä semmosta hassahtavaaki ja sillä nojalla päästivät äijän sitte irti, eikä tullu tapetuks. Soli niin ankara tuomio kirkon häpäsemisestä.